Puurakentaminen ja sen edistäminen ovat tällä hetkellä näkyvä ilmiö julkisessa keskustelussa. Sen voi havaita päivälehtien pääkirjoituksien kannanotoissa, mielipidekirjoituksissa ja Suomi-Areenan keskusteluohjelmien aiheissa. Kuluneen vuoden sisällä olemme voineet lukea, miten puurakentaminen on erittäin hiilitehokasta, puurakentaminen leikkaa tehokkaasti rakentamisen hiilipiikkiä, puurakentaminen on erinomainen rakentamistapa tiiviissä kaupungissa, puurakennukset voisivat niellä liki puolet sementtiteollisuuden päästöistä Euroopassa.
Olemme huomanneet, että Tampereen kaupunki sai marraskuussa 2021 ympäristöministeriön ja Motivan ensimmäistä kertaa jaetun kunniamaininnan määrätietoisesta työstään puurakentamisen juurruttamiseksi saumattomaksi osaksi kasvavan kaupungin identiteettiä, perustoimintoja ja ilmastotyötä. (1) Myös Arkkitehtuurimuseon päänäyttely Toivoa puusta on herättänyt huomiotamme, sillä se käsittelee puuarkkitehtuuria toivon näkökulmasta. Tietoaineksen lisäksi näyttelyssä voi aiheeseen eläytyä muun muassa rakkauskirjeiden, videoteosten ja musiikin muodossa. (2)
Miksi puusta on puhetta?
Yhteiskunnalliset ja ilmastopoliittiset tarpeet edellyttävät puun käytön laajentamista sekä puuhun rakennusjärjestelmien ja -tuotteiden kehittämistä. Puurakentamisen ohjelma (2016–2022) on valtioneuvoston yhteinen, ympäristöministeriön hallinnoima ohjelma, jonka tavoitteena on lisätä puun käyttöä niin kaupunkien rakentamisessa, julkisessa rakentamisessa kuin suurissa puurakenteissakin. Ohjelma pyrkii samalla monipuolistamaan ja kasvattamaan puun käyttöä ja sen jalostusarvoa.(3) Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa 2019 annetaan selvät linjat puurakentamiselle. (4) Hallituksen tavoitteena on kaksinkertaistaa puun käyttö rakentamisessa hallituskauden aikana, osoittaa puurakentamiselle tavoitteet julkisessa rakentamisessa sekä kirittää osaamista ja koko arvoketjun kehitystä.
Puun käyttöä kehittämällä voidaan tukea metsien kestävää ja järkevää käyttöä. Puun käyttö alentaa rakentamisen hiilijalanjälkeä, kun tarkastellaan rakennuksen koko elinkaarta materiaalin valmistuksesta rakentamiseen, käyttöön ja kierrätykseen.
Teollisen puurakentamisen ratkaisut mahdollistavat materiaali- ja tuotantotehokkuuden kehittämisen sekä teollisten, hallittujen prosessien kautta myös laadun ja kustannustehokkuuden parantamisen. Puun käytön lisääminen rakentamisessa on tehokas keino edistää kansallisen energia- ja ilmastostrategian mukaisten ilmastotavoitteiden toteutumista vuoteen 2035 mennessä. Puun sitoma hiili myös säilyy rakenteissa ja kalusteissa pitkään hiilivarastona.
Tehdään kestävä tulevaisuus tänään
Vastuullisuus ja kestävä kehitys ovat osa kaikkea Metropolian toimintaa.(5) Matka puheista tekoihin voi silti olla joskus pitkä, sillä suurimman vaikuttavuuden aikaan saamiseksi kannattaa ensin laittaa suuret kivet paikoilleen. On toisin sanoen analysoitava huolella, mitkä teot tuottavat tehokkaimmin haluttuja tuloksia ja hoidettava ne kuntoon.
Soraa, mursketta ja hiekkaa on silti mahdollista lisätä isojen kivien väleihin niin, ettei fokus lainkaan häviä näköpiiristä. Tällaisena tekona voidaan pitää Metropolian kiinteistö- ja rakennusalan hanketta, jossa puumyönteistä rakentamista edistettiin vuonna 2021 täysin uudenlaisen konseptin kautta. Se osoitti, ettei kestävä kehitys ole vain tutkimusta tai innovaatiotoimintaa, vaan myös pedagogisen ajattelun voimaa.
Asenne ratkaisee
Metropoliassa puurakentaminen ei ole perinteisesti ollut keskiössä rakennustekniikan opetussuunnitelmissa, sillä sen asema pääkaupunkiseudun rakennuttamisessa on ollut tähän asti melko vähäinen. Mutta 2020-lukua ajatellen oli tärkeä pohtia, kumpi on muna ja kumpi kana? Jos jokin näkökulma uupuu täysin sinänsä vaativista nelivuotisista opinnoista, löytyykö intoa sen haltuunottoon myöhemmin? Entä jos Metropolia lähtisi rohkeasti edistämään puumyönteisen rakentamisen osaamispääomaa pääkaupunkiseudulla? Eikö kannattaisi varmistaa monikerrospuurakentamisen ja -rakennesuunnittelun perusteiden sisältyminen kiinteistöalan kaikkien opiskelijoiden opintosuunnitelmiin tutkinnosta tai suuntautumisesta riippumatta −vähintäänkin vapaasti valittavina opintoina?
Myönteiset asenteet puun monipuolista käyttöä kohtaan edellyttävät uudisrakentamisen ja peruskorjaamisen eri suunnittelu-, tuotanto- ja alihankintaketjuissa sitä, että kaikilla ammattilaisilla on riittävän yhtenäinen, nykytietämykseen nojautuva osaamisperusta.
Metropolia voi olla avaintekijä siinä, että alalle saadaan kriittinen massa hyvän pohjakoulutuksen omaavia, ympäristötekniikkaa ja kilpailutusta tuntevia kiinteistö- ja rakennusalan osaajia.
Pääkaupunkiseudulla on merkittävä osaajapula ylipäätään rakennusalan ammattilaisista, rakennusinsinööreistä, suunnittelijoista, työnjohtajista, rakennussähköasentajista, erikoistyöntekijöistä ja avustavista työntekijöistä (katso esimerkiksi Ammattibarometri II/2020). Monikerroksisen puurakentamisen tai rakennesuunnittelun osaajia pääkaupunkiseudulla on ehdottomasti liian vähän tarpeeseen ja puurakentamisen edistämistavoitteisiin nähden.
Pääkaupunkiseudulla on niin ammattikorkeakouluissa kuin toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa vähiten rakennusalan aloituspaikkoja suhteessa rakentamisen volyymiin. Siksi on tärkeää, että Uudenmaan maakunnan ainoassa tekniikan ja rakennusalan suomenkielistä ammattikorkeakouluopetusta tarjoavassa korkeakoulussa, Metropoliassa, on puurakentamisen perusteisiin liittyvää oppisisältöä.
Jaetaan hyvää
Ympäristöministeriön ja Puumiehet ry:n tuella vuoden 2021 aikana työryhmä Tuire Ranta-Meyer, Mauri Konttila, Arttu Pelgonen ja Monica Aejmelaeus toteuttivat verkkopohjaisen opintokokonaisuuden teollisesta, suuren mittakaavan puurakentamisesta, puurakenteista ja puurakentamisen ympäristövaikutuksista. Metropolia oli ainoa ammattikorkeakoulu, joka sai ympäristöministeriön puurakentamisen ohjelmasta rahoitusta vuodelle 2021.
Teollisen puurakentamisen opintokokonaisuus sisältää kolme 5 op:n laajuista opintojaksoa:
- Johdatus puurakentamiseen ja kestävään kehitykseen
- Puurakenteet ja puurakentamisen perusteet
- Puurakentamisen käytännön projekti
Näistä kaksi ensimmäistä opintojaksoa on toteutettu kokonaan verkkopohjaisina opintoina Moodle-alustalla niin, että ne sisältävät
- videoituja asiantuntijapuheenvuoroja työelämästä
- opetusmateriaaleja
- lukutehtäviä ja oppimistehtäviä.
Tällä hetkellä käynnissä on opintojaksojen pilotointi rakennusalan työnjohdon ja rakennustekniikan tutkinto-ohjelmissa, jotta tarjottava koulutustuote on varmasti looginen ja toimiva opiskelijoiden kannalta.
Metropolian rakennusalan kaikille opiskelijoille puurakentamisen opintojaksoja tarjotaan kesäopintoina 2022 ja kokonaisuus syyslukukauden 2022 aikana. Tärkeä osa toteutusta on myös yhteistyö Stadin ammattiopiston kanssa. Myöhemmin suoritusmahdollisuus on tarkoitus avata avoimen ammattikorkeakoulun tarjonnassa ja Suomen ammattikorkeakoulujen yhteisen digitaalisen opintotarjontaportaalin CampusOnlinen kautta. Lisäksi oppimateriaali lisensioidaan soveltuvin osin avoimella lisenssillä ja julkaistaan avointen oppimateriaalien kirjastossa, jota opetus- ja kulttuuriministeriö, Opetushallitus ja CSC – Tieteen tietotekniikan keskus yhdessä kehittävät.
Metropolian kestävän kehityksen strategian mukaisesti sisällöt jaetaan yhteistyökumppaneille ja työelämään niin, että ne muodostuvat jatkossa osaksi vähähiilisen rakentamisen suomalaista ammattitaitoa.
Lähteet
- Ympäristöministeriö: Julkisen puurakentamisen edelläkävijä -kunniamaininta Tampereelle
- https://www.mfa.fi/nayttelyt/toivoa-puusta/
- Valtioneuvosto: Puurakentamisen toimenpideohjelma
- Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta.
- Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma 2019, strateginen kokonaisuus ”Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi sekä asuntopolitiikka”, tavoitteet 3 ja 4.
- Metropolian kestävä kehitys
Kirjoittaja
Tuire Ranta-Meyer on toiminut korkeakoulutuksen parissa johtajana ja asiantuntijana yli 30 vuotta. Hänet tunnetaan niin Metropolian kulttuurialan perustajana ja johtajana kuin korkeakoulujen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden puolestapuhujana. Hän on myös Suomen johtava Erkki Melartin -tutkija, vertaisarvioidun tieteellisen kausilehden päätoimittajana, useiden yhdistysten ja valtuuskuntien puheenjohtaja tai luottojäsen. Hän innostuu mahdottomalta tuntuvista haasteista ja harrastaa mitä vain viulunsoitosta vintageen − mutta ei pelaa koripalloa eikä suosi avantouintia. Tuire on valmistunut sekä musiikin että filosofian maisteriksi ja väitellyt tohtoriksi Jyväskylässä. Vuodesta 2010 alkaen hänellä on ollut dosentuuri Jyväskylän yliopistossa. Metropoliassa hän toimii yhteistyöstä ja verkostoista vastaavana johtajana.
Ei kommentteja